Terveydenhuollosta voidaan kertoa samat uutiset iloisesti tai surullisesti. Pitkät jonot lonkka- ja kaihileikkauksiin ovat tietysti ikävä asia, mutta iloisena voidaan pitää, että näitä jonoja ylipäänsä on. Kolme vuosikymmentä sitten ikääntymiseen kuului näön heikkeneminen ja nivelten kivulias kuluminen. Sepelvaltimotauti johti varmaan ennenaikaiseen kuolemaan. Ei ollut hoitojonoja, koska tarjolla ei ollut hoitoa. Nyt on mitä jonottaa: ohitusleikkauksia, kaihileikkauksia ja tekonivelleikkauksia esimerkiksi. Joidenkin mielestä kaihileikkauksia tehdään Suomessa jopa liikaa ja liian kevein perustein.

Iloinen asia on, että terveydenhuollon mahdollisuudet parantaa ihmisten elämänlaatua ovat parantuneet huomattavasti, mutta tämän varjopuolena on, että hoito tulee kunnille kalliiksi.

Terveydenhuollon menot eivät oikeastaan voi kuin kasvaa. Hoitomahdollisuuksien parantuminen kasvattaa niitä itsestään, väestön ikääntyminen kasvattaa niitä, ja sairaanhoitajien palkkojen vääjäämätön nousu kasvattaa niitä. Myös hoidon onnistuminen kasvattaa hoitomenoja. Potilas, joka kuolee 60-vuotiaana sydäninfarktiin, ei sen jälkeen tuota terveydenhuollolle menoja senttiäkään, mutta jos ohitusleikkaus pelastaa hänen henkensä, hän voi elää vielä 30 vuotta ja ehtii saada hoitoa moniin iän tuomiin vaivoihin.

Väestön keskimääräinen elinikä on nousut sadan vuoden aikana 30 vuodella. Tästä kaksikymmentä vuotta on paremman ravinnon, tapaturmien vähenemisen ja yleisen elintason nousun ansiota. Vain kymmenestä lisävuodesta kuuluu kunnia terveydenhuollolle. Noista kymmenestä vuodesta taas kahdeksan menee rokotusten ja antibioottien piiriin. Kaikki se muu on kasvattanut eliniän odotetta vain kahdella vuodella. Tätä voi verrata siihen, että pelkästään tupakointi vähentää eliniän odotetta neljällä vuodella – joka toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Mutta vaikka terveydenhuolto ei pystykään elämää paljoa venyttämään, elämme sen ansiosta elinvuotemme terveempinä.

Paljon enemmän kuin varsinainen sairaanhoito elinpäiviemme määrään ja laatuun vaikuttaa se, mitä syömme ja ennen kaikkea, miten liikumme. Sen lisäksi, että terveet vanhukset elävät paljon iloisempaa elämää kuin sairaat, he tulevat kunnille paljon halvemmiksi. Kunnat tekisivät viisaasti, jos ne edesauttaisivat väestönsä terveysliikuntaa suurinkin panostuksin. Jos ylipainoisuus ja liikkumattomuus jatkuvat, pelkästään diabetes tulee monelle kunnalle ylivoimaisen kalliiksi. Iloinen asia on, että iloisena eletty elämä pidentää ikää.

Terveydenhuolto on päätöksentekijän kannalta vaikeaa aluetta. Asiat vaikuttavat kovin monimutkaisesti toisiinsa. Se, mikä päällisin puolin vaikuttaa järkevältä ja perustellulta, ei lopulta aina olekaan sitä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olisi minun jälkeeni paikka vapaana. Raimo Tuomaisen kanssa on aina ollut hauskaa ja innostavaa keskustella terveydenhuollosta, koska hän osaa alan tutkijana erottaa olennaiset ja epäolennaiset asiat toisistaan. Hänen kaltaistaan osaajaa eduskunta kaipaa.

 

Osmo Soininvaara

Kirjoittaja on Vihreiden entinen puheenjohtaja ja eduskunnasta jättäytyvä kansanedustaja.

Powered by AkoComment Tweaked Special Edition v.1.4.2